Tietävätkö miehet todella, mitä haluavat?
Pehmeät vai kovat lahjat? Käytimme EEG-skanneria kurkataksemme miespuolisten koehenkilöiden aivojen sisälle, saadaksemme selville, onko olemassa eroa sillä, mitä miehet sanovat ja mitä he todella ajattelevat. Katso video ja näet tulokset!
Yhdeksän henkilöä otti osaa testiin. He tulivat testipaikalle tietämättä, mitä oli tarkoitus tapahtua, ainoastaan että osallistuisivat aivojen aaltoihin liittyvään testiin.
Testi oli kvalitatiivinen testi, jonka tarkoitus oli saada selville, onko olemassa mitään merkkiä siitä, että ihmiset sanovat jotain, samalla kuin aivot antavat signaaleja, jotka osoittavat päinvastaista. Koska testi oli kvalitatiivinen, testin tuloksia ei voida määritellä ratkaiseviksi, vaan ennemminkin taipumuksiksi tai vahvoiksi viittauksiksi. Vaikka useat testiin osallistujista olivatkin kotoisin eri maista ja eri kulttuuritaustoista, me päätimme olla ottamatta huomioon tätä näkökulmaa testissä.
Testin tarkoituksena oli keskittyä siihen, että ihmiset sanovat jotain, mutta aivot osoittavat päinvastaista. Osallistujat olivat 22-34-vuotiaita. Kaikki osallistujat olivat miehiä. Osallistujilta kysyttiin samat kysymykset. Välttääksemme osallistujille annettavien lahjojen järjestyksen aiheuttamaa vinoumaa, annoimme viidelle osallistujalle ensin kovan lahjan ja muille neljälle osallistujalle ensin pehmeän lahjan. Itse testi tapahtui ympäristössä, jossa oli mahdollisimman vähän ärsykkeitä, välttääksemme ulkopuolisten ärsykkeiden vaikutuksen testin tuloksiin.
Tämä testi suoritettiin huoneessa, jossa oli kolme kameraa, kuusi lamppua ja yksi mikrofoni. Olimme tietoisia siitä, että vaikka epätodennäköistä, tämä järjestely saattaisi vaikuttaa tuloksiin jossain määrin. Testin kuvaaminen, jonka tuloksen on oltava katselemisen arvoista viihdettä, on aina vaarassa tulla vinoutuneeksi ulkopuolisten ärsykkeiden vuoksi.
Me nauhoitimme testit käyttämällä Emotivin softaa, EmotivPRO:ta. Ymmärsimme, ettei meillä ollut tarvittavia resursseja kaikkien kohtien syvälliseen ymmärtämiseen, ja siihen, miten ne pitäisi tulkita asianmukaisesti. Sen sijaan me käytimme MyEmotiv-sovellusta, joka tulkitsee kaiken tiedon kattavammin. Voit lukea lisää softasta täältä
Martin Lindström teki testin, josta hän kertoo tässä kirjassa buy-ology joka koski savukepakkausten ympärille käärittyjä varoituksia. Osallistujia (suuri ryhmä ketjupolttajia) haastateltiin ja heiltä kysyttiin, miten savukepakkausten varoitukset vaikuttivat haluun lopettaa tupakan poltto. Melkein kaikki heistä sanoivat, että varoituksilla oli ehdottomasti ehkäisevä vaikutus heihin.
Kun osallistujilta kysyttiin sama kysymys samalla kun heitä seurattiin EEG-skannerilla, he vastasivat samalla tavalla, mutta heidän aivonsa kirjaimellisesti syttyivät - aivojen keskukset, jotka hallitsevat himoja ja toiveita, osoittivat, että varoituksilla oli päinvastainen vaikutus. Varoitukset edistivät tupakanhimoa.
Me Trendhimillä ymmärrämme, että ihmiset eivät aina ole loogisia. Kun ihmiset selittävät toimiaan, valintojaan ja mielipiteitään, on otettava huomioon monia tekijöitä. Ihmisen alitajunta on valtava muuttuja, jota emme voi aina hallita. Usein valintamme perustuvat intuitioon ja eivät ole kognitiivisia päätöksentekoja. Meidän lähestymistapamme neuromarkkinointiin ei ole niin ehdotonta, kuin moni neuromarkkinoinnin asiantuntija saattaisi ajatella. Meidän lähestymistapamme mukaan neuromarkkinointi on täydentävä tapa tehdä tutkimusta, joka lisää arvoa ainoastaan, jos käytämme tietoa muiden tietotyyppien kanssa (analyysitiedot, Adwords-tiedot, hiiren seurantatiedot, tilastolliset resurssit jne.).
Kun haluamme tarkastella ihmisten toimia, haluamme todella ymmärtää niiden tarkoituksen - miksi he valitsevat tuotteen X tuotteen Y sijasta? Miksi he lähtevät sivulta kesken toiminnon? Neuromarkkinointi antaa meille vastauksen joihinkin kysymyksiin, joihin suuri tietokanta ei pysty meille vastaamaan. Me käytämme osana neuromarkkinointia, sekä aivoskanneria että katseenseurantaa.
Jesper Clement on Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun apulaisprofessori. Hän on yksi kaikkein asiantuntevimmista ihmisistä neuromarkkinoinnin alalla. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu nimettiin maailman kymmenenneksi parhaakis yliopistoksi vuonna 2016. Lue lisää täältä.
Testi suoritettiin käyttämällä Emotiv Epoc+päähän sijoitettavaa, kannettavaa EEG-skanneria. Emotiv Epoc+:ssa on 16 sensoria. Nämä sensorit mittaavat 14 erilaista kohtaa aivoissa (AF3, F7, F3, FC5, T7, P7, O1, O2, P8, T8, FC6, F4, F8 ja AF4), joita pidetään pätevinä aivoskannauksessa. Tässä laitteessa on kolme erilaista havaitsemisalgoritmia, jotka kaikki perustuvat laajaan tieteelliseen tutkimukseen tarkkojen oppimisalgoritmien kehittämiseksi, jotka luokittelevat erilaisten olosuhteiden intensiteettiä.
EMOTIV mittaa tällä hetkellä kuutta eri tunnepitoista ja alitajunnan ulottuvuutta reaaliajassa - jännitystä (vireystilaa), kiinnostusta (tunnearvoa), stressiä (turhautuneisuutta), sitoutumista / ikävystyneisyyttä, tarkkaavaisuutta (keskittyneisyyttä) ja mietiskelyä (rentoutumista). Algometri näiden tunteiden havaitsemiseksi kehitettiin tiukoissa tieteellisissä tutkimuksissa, joihin osallistui yli 20 vapaaehtoista jokaista tunneulottuvuutta varten, joissa testit toteutettiin kokemusten kautta, jotta saataisiin haluttujen tunnetilojen eri tasot selville. Osallistujiin kiinnitettiin monia biometrisiä mittareita (syke, hengitys, verenpaine, veren tilavuusvirta, ihon impedanssi ja katseenseuranta), joita tarkkaili ja kirjasi koulutettu psykologi ja myös osallistujat itse raportoivat. Monet itsenäiset vertaisarvioidut tutkimukset ovat vahvistaneet EMOTIV-suoritusmittareiden oikeellisuuden.
Pitääksemme neuromarkkinoinnin määritelmän mahdollisimman yksinkertaisena, se on "menetelmä, jolla yritetään ymmärtää alitajuntaa. Neuromarkkinoinnin ala perustuu neurotieteeseen (ihmisen hermoston tutkimukseen) tekniikoihin ja menetelmiin, käyttäytymistieteelliseen taloustieteeseen (tutkimusala, siitä miten ihmiset tekevät taloudellisia päätöksiä) ja sosiaalipsykologiaan (miten ihmiset ajattelevat ja toimivat muiden ihmisten läsnäollessa, ja miten aivojen tietoisuus ja alitajunta toimivat yhdessä kuluttajien päätöksenteossa ja käyttäytymisessä).
Neuromarkkinoinnin tärkeimmät ja tunnustetut näkökohdat ovat:
Kasvojen ilmeet: Ihmisen kasvot rekisteröivät monenlaisia ??tunnetiloja. Ilmeet voidaan tulkita kahdella tasolla. 1) Havaittavissa olevat ilmeiden muutokset (hymyt, otsan rypistykset jne. Ja 2) Havaitsemattomat mikrolihaksen muutokset (lihasten supistukset, jotka liittyvät positiivisiin ja negatiivisiin tunnereaktioihin).
Katseenseuranta: Silmien liikkeiden ja pupillien laajenemisen mittaaminen ärsykkeille altistettaessa. Katseenseurantaa voidaan käyttää sekä itsenäisenä työkaluna että muiden työkalujen täydennyksenä.
Elektrodermaalinen aktiivisuus: Hikoilun mittaus iholla. Yleensä elektrodermaalinen aktiivisuus mitataan sormista.
Hengitys ja syke: Sydämen syke sisäänhengittäessä on tärkeä työkalu. Sykkeen on havaittu hidastuvan, kun tarkkaavaisuus lisääntyy. Nopea ja syvä hengitys liittyy kiihtymykseen.
Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI): Ensisijaisesti akateemisten tutkijoiden käyttämä aivojen tarkka graafinen seuranta. Tämä tekniikka mittaa rautaa veressä, jolloin se pystyy jäljittämään virtauksia ja tunteita. fMRI-koneet ovat melko kalliita ja niitä yleensä löytyy sairaaloista ja suurista tutkimusohjelmista.
Elektroenkefalografia (EEG): Todennäköisesti suosituin neuromarkkinointitekniikka suhteellisten alhaisten kustannusten vuoksi (verrattuna fMRI- ja silmän seurantaan).